Kestävästi Keravalta 2/2022

Uusia nollatavoitteita ja uudistavaa jouluolutta

Kun panimostamme Keravalla tuli oman toiminnan osalta hiilineutraali alkuvuonna 2021, olemme siirtäneet ilmastotyömme painopistettä arvoketjun suuntaan. Tämä työ saa tukea myös emoyhtiömme Carlsbergin uudesta kestävän kehityksen ohjelmasta Together Towards ZERO and Beyond (TTZAB) eli Yhdessä kohti NOLLAA ja edemmäs. Ohjelman kaksi uutta nollatavoitetta liittyvät nimittäin viljelyyn ja pakkauksiin.

Järjestimmekin erityisesti viljelyyn liittyvän seminaarin sidosryhmillemme marraskuun alussa. Seminaarin aiheena oli uudistava viljely ja sen määrittely Suomessa, mutta juhlistimme seminaarissa myös tämän vuoden KOFF Jouluolutta, jonka ohra on peräisin kahdelta uudistavan viljelyn tilalta.

Näiden kahden aiheen lisäksi kerromme tässä uutiskirjeessä toisesta tärkeästä raaka-aineestamme vedestä ja siitä, millaisilla toimenpiteillä pyrimme varmistamaan puhtaat vesivarannot myös tulevaisuudessa.

Katsoessamme tulevaisuuteen on sopiva hetki muistaa ja muistella sitä, mistä ponnistamme. Joulukuun ensimmäisenä päivänä nimittäin tuli kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä olutkeitosta Keravalla. Olemme aina panostaneet laatuun, mutta tänä päivänä kestävän kehityksen näkökulmat ovat olennainen osa laadun käsitettä.

Oikein hyvää joulunaikaa toivottaen ja yhteistyöstä kiittäen

Marja-Liisa Weckström
viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

Uudistavalle viljelylle kaivataan kriteereitä

Sinebrychoffin emoyhtiö Carlsberg-konserni julkisti elokuussa uuden ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa (ESG) koskevan ohjelman Together Towards ZERO and Beyond (TTZAB) eli Yhdessä kohti NOLLAA ja edemmäs. Ohjelma sisältää päivitetyt tavoitteet ja uudet ESG-painopisteet, joukossa tiekartta hiilidioksidin nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa eli pellosta pöytään vuoteen 2040 mennessä.

Yhdessä kohti NOLLAA ja edemmäs -ohjelma on jatkoa konsernin aikaisemmalle Together Towards ZERO -ohjelmalle, joka on edistynyt vauhdilla: sen myötä konsernissa on saavutettu mm. 40 % vähennys hiilipäästöissä ja 21 % vähennys vedenkulutuksessa hehtolitraa kohden verrattuna vertailuvuoteen 2015.

Uuden ohjelman myötä arvoketjuun liittyvät teemat saavat lisää painoarvoa Carlsberg-konsernin kestävän kehityksen työssä. Näin myös Sinebrychoffilla, missä etenkin ilmastotyön painopistettä siirretään arvoketjussa syntyviin päästöihin nyt, kun panimo on saavuttanut hiilineutraaliustavoitteensa. Kaksi uutta nollatavoitetta liittyvät nimittäin viljelyyn ja pakkauksiin – mikä on sinänsä loogista, sillä maanviljelyn ja raaka-aineiden prosessoinnin osuus Sinebrychoffin tuotteiden arvoketjun hiilijalanjäljestä on 32 % viimeisimmän, vuoden 2019 tietojen mukaan laskettuna. Pakkausten osuus on 52 %.

Uudistavan viljelyn kriteerit pohdinnassa

Uudet tavoitteet linjaavat, että vuoteen 2030 mennessä 30 % Carlsbergin tuotteiden raaka-aineista on kasvatettu uudistavilla viljelymenetelmillä ja ovat vastuullisesti hankittuja. Vuoteen 2040 mennessä kaikkien raaka-aineiden tulisi täyttää nämä kriteerit.

Mutta mitä on uudistava viljely? Siitä keskusteltiin Sinebrychoffin marraskuun alussa järjestämässä Pellolta pöytään -sidosryhmäseminaarissa (kuva). Mukana keskustelemassa Sinebrychoffin lisäksi olivat vuoden 2022 KOFF Jouluoluen viljelijät Sirkku Puumala ja Antti Finskas sekä projektijohtaja Eija Hagelberg Baltic Sea Action Groupista, johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgriasta ja Viking Maltin innovaatioista ja kestävästä kehityksestä konsernitasolla vastaava johtaja Annika Wilhelmson (kuvassa alla vasemmalta oikealle).

Carlsbergin periaatteet uudistavalle viljelylle ovat:

• Maanmuokkauksen minimointi
• Kasvipeite
• Viljelykierto
• Synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden minimointi
• Käytettyjen menetelmien dokumentointi

Seminaarissa kaivattiin koordinoitua prosessia, jossa määriteltäisiin yhteiset kriteerit uudistavalle viljelylle Suomessa. Kriteereitä tarvitaan sekä uudistavan viljelyn uskottavuuden varmistamiseksi että kuluttajien valintojen helpottamiseksi. Se, mikä prosessia koordinoiva taho voisi olla, jäi vielä avoimeksi. Siitä kuitenkin oltiin yhtä mieltä, että prosessin tulee olla laajasti sidosryhmiä osallistava ja siinä on varmistettava viljelijöiden äänen kuuluminen.

Uudistavan viljelyn KOFF Jouluolut

Suomen vanhin ja suosituin, jo 15. kerran pellolle jäljitettävä jouluolut, on tänä vuonna valmistettu kahden uudistavan viljelyn tilan mallasohrasta. Ohra on kasvatettu Sirkku Puumalan ja Patrick Nyströmin Verkatakkilan Carbon Action -tilalla Vihdissä ja Antti Finskasin tilalla Iitin Vuolenkoskella. KOFF Jouluolut on Itämeri-ystävällinen olut. 

KOFF Jouluoluen viljelijät valittiin mallastaja Viking Maltin sopimusviljelijöistä. Mallasohran matkan voi näin jäljittää pellosta pöytään. Viking Maltin suorittaman auditoinnin lisäksi Baltic Sea Action Group (BSAG) arvioi tilan toiminnan Itämeri-ystävällisyyden.

Verkatakkilan tila on nyt toista kertaa KOFF Jouluoluen alkuperätila.

”Tilamme on yksi Suomen noin sadasta Carbon Action -tilasta. Carbon Action -alustalla viljelijät ja tutkijat jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan uudistavan viljelyn suhteen. Meille on myös tärkeää, että raaka-aineitamme ostava elintarvikeketju jakaa arvomme ja kaikki ketjun toimijat osallistuvat yhdessä tehtävään ympäristötyöhön”, kertoo Sirkku Puumala.

Myös Antti Finskas on toista kertaa KOFF Jouluoluen viljelijänä, sillä ensimmäisen kerran KOFF Jouluoluen ohra tuli Vuolenkoskelta vuonna 2019.

”Hyvän ja laadukkaan sadon tuottaminen kestävästi on toiminta-ajatuksemme. Yhteistyö ja uuden oppiminen osaavassa verkostossa on innostavaa. Viljelytyö on myös ilmastotyötä”, viljelijä Antti Finskas kertoo.

Lue koko tarina ja katso video oheisesta linkistä!

Sinebrychoff syvensi vesiriskikartoitustaan varmistaakseen vesivarantonsa myös tulevaisuudessa - ei olutta ilman puhdasta vettä

Sinebrychoff valmistaa vuosittain noin 300 miljoonaa litraa oluita ja muita juomia. Puhdas vesi on juomien valmistuksen tärkein raaka-aine, joten vesivarantojen turvaaminen on välttämätöntä yhtiön liiketoiminnalle. 

Sinebrychoff toteutti ensimmäisen vesiriskiarvionsa jo vuonna 2011, ja se päivitettiin vuonna 2016. Vuonna 2018 yhtiö teki vesivastuusitoumuksen osana Sitoumus2050.fi-verkostoa edistääkseen kestävää vedenkäyttöä juomanvalmistuksessa ja alihankintaketjussa. Ymmärtääkseen mahdollisia vesiriskejään entistä paremmin yhtiö toteutti vuonna 2021 aiempaa laajemman vesiriskikartoituksen. Kartoitus koski panimon koko raakaveden toimitusketjua veden alkulähteeltä Päijänteestä panimon ja jäteveden käsittelyn kautta Itämereen asti.

Vesiriskikartoitus on osa Coca-Cola -yhteistyötä

Sinebrychoff valmistaa Suomessa Coca-Colan juomat. Vesiriskikartoitus on osa tätä yhteistyötä ja  samalla osa Coca-Colan vuoteen 2030 ulottuvaa vesistrategiaa. Kartoitus tehtiin kansainvälisen AWS-standardin (Alliance of Water Stewardship) metodologian mukaisesti. Standardissa huomioidaan sosiaaliset, taloudelliset, lainsäädännölliset, poliittiset ja ympäristöriskit vesivaroille ja vedenkäytölle. Coca-Cola edellyttää kumppaneiltaan kartoituksen tekemistä vähintään viiden vuoden välein, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kartoitus tehtiin Sinebrychoffilla AWS-metodin mukaisesti.

”AWS on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista vesiriskikartoituksen metodologioista, mutta Suomessa ymmärtääkseni vielä aika huonosti tunnettu. AWS syvensi aiemmin tekemiämme kartoituksia ja vaati tiedonkeruun laajentamista koko veden käytön arvoketjuumme”, kertoo Sinebrychoffin ympäristökoordinaattori Hanna Palomäki (kuvassa), joka vastasi kartoituksesta Sinebrychoffilla.

Kartoitus alkaa veden alkulähteeltä Päijänteestä ja kattaa Sinebrychoffin kohdalla Jäniksenlinnan ja Rusutjärven vedenottamon valuma-alueen. Tarkastelun kohteena oli kaksi ulottuvuutta: miten Sinebrychoffin vedenhankinta vaikuttaa Päijänteeseen ja vedenottamoiden valuma-alueisiin sekä miten Päijänne ja vedenottamoiden valuma-alueet vaikuttavat Sinebrychoffiin ja sen vedenhankintaan. Onko valuma-alueella esimerkiksi teollisuutta, jonka päästöt voisivat aiheuttaa riskejä veden laadulle? Millaisia vaikutuksia maataloudella on veden laatuun?

Konsultti ohjasi, sinebrychoffilaiset tekivät työn

Sinebrychoff toteutti vesiriskikartoituksen yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Suuren osan käytännön työstä tekivät kuitenkin sinebrychoffilaiset konsultin ohjaamina:

”Kartoitus vaati yhteistyötä ja tiedonkeruuta sekä omassa toiminnassamme että koko veden arvoketjussamme. Vierailimme vedenpumppaamolla, ja keräsimme tarvittavan tiedon kasaan yhdessä vedentoimittajamme kanssa. Teimme paljon yhteistyötä myös yhtiön sisällä”, Palomäki kuvaa prosessia.

Aikaa kartoitukseen kului puolisen vuotta, ja prosessi oli Palomäen mukaan varsin vaativa. Silti hänen mielestään toteutustapa eli se, että sinebrychoffilaiset olivat työssä intensiivisesti mukana, kannatti:

”Isoin oppi ja ymmärrys syntyi juuri siitä, että työstimme vastaukset koko veden arvoketjuun liittyviin kysymyksiin. Tieto, vastuu ja asiantuntijuus tulivat meiltä ja jäivät meille, konsultti koosti kerätyt tiedot ja datan ymmärrettävään ja toimintaa tukevaan muotoon.”

Konsultin laatimaan yhteenvetoon kirjattiin Sinebrychoffin vedenhankinnan haavoittuvuuksia ja annettiin suositukset jatkotoimenpiteille. Näiden pohjalta syntyi toimenpidesuunnitelma eli Water Management Plan, jonka mukaisesti vesitoimenpiteitä kohdistetaan jatkossa yhä tarkemmin vedenkäytön mittaamiseen, vesitaseeseen, vesianalyyseihin, sidosryhmäyhteistyöhön sekä koulutukseen. Toimenpiteille on aikataulu ja nimetyt vastuuhenkilöt.

”Suunnitelma on meille käytännön työkalu tulevaisuuden vedenhallintaan. Mikään lainsäädäntö ei edellytä näin kattavaa kartoitusta, mutta nyt kun olemme sen tehneet, uskon, että se tuottaa meille liiketoimintahyötyä. Mielestäni se osoittaa myös edelläkävijyyttä vesivastuullisuudessa”, pohtii Palomäki.

Hyvää joulunodotusta!

Kuvan panimohevosista Helsingin Aleksanterinkadun joulunavausparaatissa otti Pasi Salokannel.