Köyhä venäläinen kruununtalonpoika Peter Ivanovits Sinebrjukov (n. 1750-1805) lähti 1700-luvun lopulla vaimonsa Marvan ja lapsikatraan kanssa Gavrilovin kauppalasta Moskovan pohjoispuolelta kohti Vanhaa Suomea ja parempaa elämää. Perhe asettui asumaan Kymiin. Peter sai pian Ruotsinsalmen linnoituksesta oikeuden kauppapuotiin ja kapakanpitoon. Hänestä tuli oluenpanija ja sotaväen kauppias, markitantti.
Vanhin poika Nikolai (1789-1848) oppi isänsä apulaisena kaupanteon alkeet. Isän kuollessa hän oli vasta 16-vuotias, mutta otti rohkeasti vastuun perheensä liiketoimista. Nuori liikenero toimi kauppiaana ja rakennusurakoitsijana, kunnes Suomen sota romahdutti markkinat ja Ruotsinsalmen rykmentti siirrettiin 1809 Viaporiin. Nikolai muutti asiakkaittensa perässä ja aloitti kapakoitsijana Länsi-Mustasaarella. Vuonna 1819 hän huusi kymmeneksi vuodeksi yksinoikeuden oluen myyntiin ja valmistukseen Helsingissä. Samana vuonna Nikolaille myönnettiin oikeus hankkia maata ja perustaa panimo kaavoitetun kaupunkialueen äärilaidalle Hietalahteen. Se oli ensimmäinen luku menestystarinassa, joka jatkuu edelleen.
Lue Sinebrychoffin historiasta lisää osiosta "Kuohuvat vuodet". Osiossa on vuosilukunavigaatio, jonka avulla pääset suoraan haluamaasi aikaan. Osion kuvia klikkaamalla näet isommat kuvat selityksineen.
